Johdatus ay-verkkopedagogiikkaan ja verkkokoulutusten suunnitteluun

02.11.2020

Verkko on nykyään tuttu käsite jokaiselle, mutta pedagogiikka taas on käsitteenä todella moniulotteinen. Minulle pedagogiikka tarkoittaa tapaa kouluttaa. Se kertoo periaatteista eli näkemyksellisistä ja kasvatuksellisista valinnoista ja sillä perustellaan tavoitteita, arvoja, käytäntöjä ja menetelmävalintoja.  

Moniulotteisuuden takia väitän, että on hankalaa puhua yleisestä verkkopedagogiikasta. Toki voimme listata asioita ja menetelmiä, jotka tukevat verkossa työskentelyä ja oppimista, mutta ne eivät aina toimi kaikkialla. Oikeastaan emme mielestäni edes tarvitse laajaa yleisopasta, vaan oppilaitosten ja verkkokoulutuksia tarjoavien tahojen pitäisi rakentaa oma pelikenttänsä arvojensa, aatteidensa ja tavoitteidensa pohjalta. Niinpä minäkin oikeastaan kirjoitan nyt ay-verkkopedagogiikasta, johon tuon omia ajatuksiani ja kokemuksiani.  

Ajatuksiini verkkopedagogiikasta ovat vaikuttaneet yli vuosikymmenen jatkunut aktiivinen rooli ammattiyhdistysliikkeessä, omaksumani työväenliikkeen arvot, näkemykseni kestävästä ja yhdenvertaisesta maailmasta sekä tietenkin Työväen Sivistysliiton antamat raamit toiminnalle. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa hankittu yhteisöpedagogin osaaminen on tuonut mukanaan teoreettista näkemystä. Yhtenä yksittäisenä minuun ja pedagogiikkaani vaikuttaneista asioista pitänee nostaa järjestämisen suomalainen malli, jota olen saanut olla mukana rakentamassa ja toteuttamassa.  

Kaikkea edellä mainitsemaani nivoo yhteen yhteisö ja yhteisöllisyys. Tästä syystä suunnittelemissani verkossa tapahtuvissa koulutuksissa mukana on vahvasti aina yhteisön rakentaminen ja yhteisön voiman kasvattaminen. 

Mistä sitten yhteisön rakentamista tukevassa verkkokoulutuksessa pitäisi lähteä liikkeelle? Perinteisen lähikoulutuksen muuntaminen verkko-opetukseksi ei voi olla lähtökohta.  Jos pidämme muuntoajatusta ensisijaisena mielessämme, emme ymmärrä verkon rajoitteellisuutta emmekä toisaalta sen rajattomuutta. Helposti esimerkiksi unohtuu, että kaikki kouluttajan sanaton viestintä jää verkossa pois.  

Meidän on siis syytä puhua kokonaan uudenlaisesta koulutussuunnittelusta, joka vaatii pohdintaa, kokeilua, epäonnistumista – siis ison kasan erilaista tekemistä. Ja mitä se sitten tarkoittaa? Tietenkin sitä, että tarvitsemme lisää aikaa! Tosiasia on nimittäin se, että aluksi verkko-opetuksen suunnittelu vaatii huomattavasti enemmän aikaa kuin lähiopetuksen suunnittelu. Myöhemmin koulutuksia toki voi toistaa, kunhan ne on päivitetty ajan tasalle.  

Mitä pitää ottaa huomioon, kun suunnitellaan koulutus, joka toteutetaan lähiopetuksena? Entä mitä pitää ottaa huomioon, kun suunnitellaan verkkokoulutus?  

Lähiopetuksen suunnittelu vaatii meiltä ainakin seuraavia asioita:  

  • aika, paikka, fasiliteetit  
  • kutsut, ilmoittautumiset  
  • käytettävissä oleva aika, ohjelman runko  
  • koulutuksen punaisen langan vetäminen koko rungon läpi  
  • oppituntien sisältö, käytettävät menetelmät  
  • ryhmäytymisen ja sitoutumisen varmistamisen menetelmät  

Verkkokoulutuksen suunnittelu vaatii meiltä ainakin seuraavia asioita:  

  • aika, paikka, fasiliteetit  
  • kutsut, ilmoittautumiset  
  • käytettävissä oleva aika, ohjelman runko  
  • ison koulutuksen jakaminen usealle päivälle (erona luokkahuoneopetukseen)  
  • koulutuksen punaisen langan vetäminen koko rungon läpi  
  • oppituntien sisältö, käytettävät menetelmät  
  • oppituntien rakenteen suunnittelu oppimisalustalle  
  • oppituntien sisältöjen tuottamisen suunnitelma  
  • oppituntien testauksen suunnitelma  
  • oppituntien ohjauksen suunnitelma, fasilitointi & viestintä  
  • osallistujien kutsuminen oppimisalustalle  
  • sisäänpääsyn seuranta, ongelmatilanteiden ratkominen ennen aloitusta  
  • koulutuksen kaikkien osa-alueiden ja työtehtävien suunnitteleminen omaan kalenteriin  

Väitän, että suunnittelun tai suunnitelmallisuuden puuttuminen on meidän ay-liikkeessä toimivien kouluttajien akilleenkantapää – heikko kohtamme, joka aiheuttaa monenlaisia haasteita. Ajatusmaailmaamme on yksinkertaisesti mahdutettava suunnittelun tärkeys. Koulutusorganisaatioiden on ymmärrettävä digitaalisen ulottuvuuden vievän aikaa – ei tuovan sitä lisää muihin toimintoihin.  

Parhaimmillaan verkko tarjoaa meille työkalun madaltaa osallistumisen kynnystä, mutta verkko ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkeen. Laadukkaan suunnittelun avulla saamme katsottua koulutuksiamme eri näkökulmista ja pystymme luomaan koulutuksiimme osallistuville upeat puitteet osaamisen kasvulle.  

Seuraavassa bloggauksessaan Antti sukeltaa syvemmälle verkkokoulutuksen ohjaamiseen ja ryhmäyttämiseen. Kirjoitus julkaistaan 16.11.