Työkokeilu on molemminpuolisen kehittymisen paikka

Tulin Työväen Sivistysliittoon työkokeiluun elokuun alussa innostuneena ja motivoituneena uuden edessä. Ajatuksena oli kehittää ohjaamistaitoja aikuiskoulutusta tarjoavassa organisaatiossa, jonka isossa jäsenjärjestössä olen aiemmin toiminut aktiivisena järjestöllisissä tehtävissä.

Työkokeilun kannalta työyhteisön tuki ja asianmukainen perehdytys ovat avainasemassa. Uuden työntekijän tulo työyhteisöön voi kuitenkin aiheuttaa stressireaktioita erityisesti, jos työyhteisö ei voi hyvin.

Työkokeilija tulee työyhteisöön kokeilemaan omia rajojaan ja edellytyksiä toimia tietyssä työtehtävässä. Työkokeilija voi myös olla alanvaihtaja, jolloin mitataan hänen edellytyksiään toimia uudessa tehtävässä tai tehtävän osassa. Työkokeilulla voidaan myös hakea koulutuspolkua, joka edistäisi uudelleen työllistymistä.

Työyhteisön vahvuus mitataan sen kyvyllä vastata ja reagoida. Työyhteisön kannalta suurin oppimisen paikka on, kun tapahtuu virheitä. Kysy, älä oleta, on tässä kohtaa paras näkökulma. Virheiden osalta tärkeintä on löytää syitä, ei syyllisiä. Oppiva työyhteisö oppii ja kannustaa oppimaan; elinikäinen oppiminen kuuluu työyhteisöihin. Myös vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja sen tekemiseen pitävät yllä motivaatiota: – jokainen meistä varmasti tahtoo kehittyä työssään ja kehittää työtehtäviään.

Työelämässä usein haasteeksi nousevat työtehtävien mielekkyys ja oikea mitoitus. Työkokeilun tapauksessa ohjauksen merkitys on suuri, mikä on myös resurssikysymys. Kuitenkin oikein resursoituna ohjaustyöhön panostaminen tulee moninkertaisesti takaisin. Työkokeilijana olen ollut esimerkiksi lisäresurssi kurssilla, sillä olen pystynyt ohjaamaan opiskelijoita; aiemmin keittiössä työskennellessäni ohjasin työkavereita.

Nyt työkokeilussani toimin ohjaustehtävissä maahan muuttaneiden koulutuksissa sekä työllisyyttä tukevassa perustaitokoulutuksessa. Lukutaito ja digitaidot sivuavat toisiaan, sillä suuntana on kotoutumien ja toisaalta työllistymisen edellytysten parantaminen. Henkilökohtaisten oppimisprosessien tiedostaminen, omien vahvuuksien tunnistaminen ja tunnustaminen, siinä missä kehitystarpeidenkin, on perusedellytys vanhan ja uuden tiedon yhdistelemiselle. Oppimistekniikkojen kokeileminen ja oman mukavuusalueen laajentaminen hallitusti voivat hyvinkin parantaa motivaatiota. Näitä olen pyrkinyt tukemaan.

Olen työkokeilun aikana pohtinut paljon aikuisen oppimista ja oppimiseen liittyviä haasteita sekä toisaalta omien oppimisen kysymysten heijastumista pedagogiseen ajatteluun. Kokemuksesta voin sanoa, että itselle helpompien aineiden opettaminen toisille on haasteellisempaa kuin niiden, joiden oppimisessa on itse joutunut tekemään töitä. Tämä perustuu pitkälti olettamiseen siitä, minkä oppiminen on helppoa.

Työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa pyritään löytämään ja vahvistamaan kuntoutujan vahvuuksia. Työkokeilulla saadaan parhaimmillaan rakennettua uutta ammatillista identiteettiä. Omalla kohdallani tämä on tarkoittanut ohjaamistaitojen kartoittamista ja vahvistamista sekä toisaalta myös oikeantyyppisen asiakasryhmän selvittämistä.

Mika Taberman
työkokeilija, TSL