ti helmik. 08 09:30:00 2022
Erkki Tuomioja, Suomi ja Nato; miksi Suomella pitää olla mahdollisuus hakea Naton jäseneksi ja miksi sitä mahdollisuutta ei nyt kannata käyttää
Jännittynyt maailmantilanne ja tapahtumat Ukrainassa ovat herättäneet ihmisissä levottomuutta, epävarmuutta ja kysymyksiä. Se on nostanut myös Naton jälleen keskusteluihin.
Maanantaina järjestetyssä julkaisutilaisuudessa Erkki Tuomioja itse kuvasi, että Suomi ja Nato -teos on tarkoitettu hieman perustellummaksi puheenvuoroksi tähän keskusteluun.
Tuomiojan mukaan on tärkeää, että Suomella on mahdollisuus harkita liittoutumista.
– Haluamme pitää kiinni tästä mahdollisuudesta ja jokaiselle suvereenille maalle kuuluvasta oikeudesta valita oma turvallisuusratkaisunsa, Tuomioja painottaa.
Hän kuitenkin jatkaa, että on kokonaan eri asia, milloin ja missä olosuhteissa tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää.
– Tämä ei ole ideologinen kysymys eikä arvokysymys.
Kysymys on yksinomaan turvallisuudesta. Mikä parhaiten takaa sen, että Suomi säilyy sotilaallisten konfliktien ulkopuolella ja pystyy myötävaikuttamaan konfliktien ennaltaehkäisyyn.
Julkaisutilaisuudessa kommenttipuheenvuoron käyttänyt Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehdon mukaan juuri näkökulmien laajentaminen on Tuomiojan teoksen tärkeintä antia.
– Olisi tärkeää, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa tuotaisiin selkeämmin esille, mitä sotilasliitto oikeasti tarkoittaa, hän toteaa.
Perholehdon mukaan hänen ikäluokkansa, joka on syntynyt maailmaan, jossa Suomi on aina ollut Euroopan Unionin jäsen, on tottunut hyvin globaaliin ja verkottuneeseen maailmaan.
– Usein tuntuukin, että ei täysin ymmärretä, kuinka erilainen sotilasliitto on verrattuna muihin kansainvälisiin yhteisöihin.
Tuomioja muistuttaa, että maailmassa on muuttuvia asioita – myös nopeasti muuttuvia asioita. Niitä täytyy seurata tarkkaan ja niihin pitää pystyä myös reagoimaan. Mutta on myös asioita, jotka eivät muutu. Tällaisia pysyviä asioita ovat maantiede ja historia.
– Olen huolissani, että meillä historiatietoisuus ja historian ymmärrys on vähenemässä. Se näkyy myös siinä keskustelussa, jota nyt käydään.
Tuomiojan mukaan Suomen suhde Venäjään on tänään erittäin terve. Suomella ei ole enää mitään sisäisiä tai ulkoisia pidäkkeitä sille, ettemmekö voi täysin avoimesti ja tarvittavissa määrin kriittisesti arvioida Venäjän sisäistä kehitystä, Venäjän ulkoista käyttäytymistä ja ottaa siihen kantaa. Se ei estä sitä, ettemmekö voi keskustella avoimesti ja jatkuvasti myös Venäjän kanssa.
Meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa ja paljon yhteisiä intressejä.
– Meidän täytyy kyetä hoitamaan yhteisiä intressejä ja ylläpitää sitä tilaa, että kaikista maailman rajoista Suomen ja Venäjän raja on yksi rauhallisimpia.
Suomi on myös pitänyt huolta omasta puolustautumisestaan. Tässä tärkein tekijä ei niinkään ole 64 hävittäjäkonetta, vaan se seikka, että Suomi kykenee tarvittaessa mobilisoimaan 280 000 sotilaan reservin. Tällaista ei millään muulla samankokoisella eikä suuremmallakaan Euroopan maalla enää ole käytettävissä.
Tuomiojan mukaan Suomen tilannearvio on edelleen sama kuin viime vuonna, kun eduskunnassa käsiteltiin ja hyväksyttiin yksimielisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko.
Tuomiojan Suomi ja Nato -teoksen julkaisijana toimii Työväen Sivistysliitto. TSL on paitsi tiedon jakaja myös aktiivinen kansalaiskeskusteluun kannustaja.
– Yksi TSL:n perusarvoista on luoda yhdenvertaista yhteiskuntaa, jossa jokainen voi kokea osallistuvansa päätöksentekoon ja sen valmisteluun, pääsihteeri Jouko Muuri kertoi avauspuheenvuorossaan.
Pinja Perholehdon lisäksi omat kommenttinsa keskusteluun julkaisutilaisuudessa toivat SDP:n 2. varapuheenjohtaja Ville Skinnari ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Julkaisun sähköinen versio on ladattavissa TSL:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.tsl.fi/materiaalipankki/suomi-ja-nato-julkaisu, jossa voi myös katsoa verkkotapahtumana järjestetyn julkaisutilaisuuden tallenteen.
Teoksen painettu versio ilmestyy viikolla 8 ja sitä voi tiedustella lähettämällä viestin osoitteeseen viestinta@tsl.fi.
Lisätiedot ja median yhteydenotot
Erkki Tuomioja
erkki.tuomioja@eduskunta.fi, puh. 050 5067070
FI 
