Tekstiilin ikuinen elämä

Mikä on oikeasti kestävää, eikä pelkkää viherpesua? Esimerkiksi puukuidun ja muovin yhdistelmä on sekoitemateriaalia. Käytön jälkeen sekoitemateriaalissa olevia eri materiaaleja on hyvin vaikea erottaa toisistaan, joten sekoitetuotteet päätyvät käytön jälkeen polttoon. Jos siis muovipullo kierrätetään tekstiilisekoitekuiduiksi, se voi vaikuttaa vähän viherpesulta. Pullo olisi kestävämpää kierrättää pullona.

Enemmistölle on jo selvää, että rikkinäinen paistinpannu kannattaa laittaa metallikeräykseen. Tiedetäänkö kuitenkaan riittävän hyvin, mitä vaikkapa rikkinäiselle puuvillalle kannattaa tehdä? Jos se päätyy kodeissa käyttöön rikkinäisinä rätteinä, tekstiilin kierto päättyy siihen. Viisaampaa voisi olla jatkaa kiertoa viimeisen pesun jälkeen, jolloin materiaali voi jatkaa elämäänsä puhtaana puuvillana. Likaisena puuvilla on kuitenkin pilalla, jolloin se menee polttoon.

Vertauskuvana voi ajatella filosofiaa sielun siirtymisestä ihmisestä toiseen. Mikä on materiaalin sielu ja kuinka monta kertaa se voi siirtyä uuteen olomuotoon? Maapallon pelastumisen kannalta materiaalin kiertämistä voisi ajatella – jos ei ikuisena, kuitenkin hyvin moninkertaisena. Yksi ”jälleensyntyminen” ei riitä. Todella pitkät kiertotalousjatkumot tarkoittavat vähemmän tarvittavaa viljelyalaa ja vähemmän uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

Synnyttääkö kiertotalous työtä? Näin oletetaan, kun materiaalivirtojen merkitys tulee yhä useamman tietoisuuteen, ikään kuin kasvavan joen kaltaisesti. Kulutusyhteiskuntamme ei pysty virtaa pysäyttämään, eikä toki kiertotalousvirtaa haluakaan pysäyttää. Toimijoita ei kuitenkaan vielä ole kovin paljoa, paljon uusia tarvitaan. Periaate siitä, että toisen roska on toisen aarre, pätee tässä erityisen hyvin. Oikeastaan on jo aika ymmärtää, ettei roskaa välttämättä edes ole, jos kierrätettävä materiaali on puhdasta.

Kiertotaloustoiminta työllistää monenlaisiin tehtäviin: myymälöiden esillelaittajat ja asiakaspalvelutehtävien työntekijät, markkinoijat erilaisissa kanavissa, kuljetustoimijat lajitteluun ja edelleenkäsittelyyn – puhumattakaan lajittelun asiantuntijoista eri vaiheissa materiaalikiertoa. Monissa vaiheissa tehdään myös uutta työtä.

Moni uudenlainen tehtävä voi olla sopiva henkilöille, joille sopii rutiinityö tai hyvin kapeaa, mutta erikoistunutta osaamista ja arviointia edellyttävä tehtävä. Näyttääkin selvältä, että ekologinen ja sosiaalinen kestävyys kulkevat kiertotaloustoiminnan laajetessa käsi kädessä. Toisaalta toiminnan jatkuvasti kehittyessä tarvitaan myös koko ajan uutta osaamista.

Jätteenkäsittely on vaativaa työtä, mutta materiaalikierron tehtävissä vaaditaan monipolvisempaa ja osin uutta osaamista. Työn arvostuksen pohdinnassa voi nojata vertaiskuviin materiaalin sielun ymmärtämisestä, jotta materiaalin voi ohjata sopivimpaan ja kestävimpään uudelleenkäyttöön.

Millaista osaamista tämä edellyttää? Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa käynnisti viime vuonna hankkeita kiertotalousosaamisen vahvistamiseksi. TSL lähti Teollisuusliiton kanssa mukaan osatoteuttajaksi kahteen hankkeeseen. Hankkeilla vahvistetaan konkreettista osaamista, mutta myös lisätään tietoisuutta erilaisten valintojen merkityksistä ja seurauksista.

Työtä ja kestävää kilpailukykyä tekstiilikierrosta (TYYKI) -hankkeessa Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa keskitytään erityisesti vaatteiden lajittelun ja kierrätyksen kokonaisuuteen. Kestävän liiketoiminnan suunnittelu ja valmistuksen osaamisen vahvistaminen tekstiili-, vaatetus- ja muotialoilla (Kesto) -hankkeessa Päijät-Hämeessä keskitytään erityisesti tekstiilien hyödyntämiseen ja uudelleenkäyttämiseen. Molemmat hankkeet jatkuvat alkuvuoteen 2025.

Mika Ukkonen
asiantuntija, perustaitokoulutus

Lue lisää Työtä ja kestävää kilpailukykyä tekstiilikierrosta (TYYKI) -hankkeesta
Lue lisää Kestävän liiketoiminnan suunnittelu ja valmistuksen osaamisen vahvistaminen tekstiili-, vaatetus- ja muotialoilla (Kesto) -hankkeesta