FI 
Miksi maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on kaikkein heikoin?
”Suomessa sekä miehet että naiset käyvät töissä. Yhteiskuntamme perustuu sille periaatteelle, että itse asiassa kaikki kynnelle kykenevät käyvät töissä. Jokainen saa työstään palkkaa, josta vähennetään verot yhteisiä palveluja varten.” Tällaisin sanoin kuvailemme Ote työhön -hankkeen vertaisryhmiin osallistuville maahanmuuttajille suomalaisen työelämän arvomaailmaa. Arvoilmapiiristä kumpuaa myös se ajatus, että niin kutsuttu tuottava työ nähdään arvokkaampana kuin esimerkiksi kotityö. Niin kauan kuin yhteiskunnan piilorakenteet tukevat vain naisten kotiin jäämistä, ei täysin rehellisesti voida puhua työelämän tasa-arvosta.
Maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyyteen ja kotoutumiseen epätasa-arvoiset yhteiskunnan piilorakenteet vaikuttavat kantasuomalaisten naisten työllisyyttäkin voimakkaammin. Tuoreessa OECD:n maahanmuuttajien työllisyyttä ja kotoutumista käsittelevässä raportissa todetaan, että Suomen kannattaisi voimakkaammin tukea maahanmuuttajia työllistymisessä, ja että maahanmuuttajaäitien kotiin jäänti haittaa myös heidän lastensa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Raportissa suositellaan lisäksi, että työnantajat tarjoaisivat enemmän mahdollisuuksia työkokeiluihin ja oppisopimuskoulutuksiin työllistymisen helpottamiseksi.
Viime aikoina on keskusteltu paljon kotoutumiskoulutuksen sisällöstä erityisesti yhteiskunta- ja työelämätiedon osalta. Kotoutumiskoulutuksessa toki kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä, mutta puutteellisen kielitaidon vuoksi tiedot voivat kuitenkin jäädä vähäisiksi. On yllättävää huomata sekin, että monet päätöksentekijätkin ovat ilmeisen tietämättömiä siitä, että kotouttamistoimenpiteet eivät koske kaikkia maahan muuttaneita. Kotouttamispalveluita tarjotaan lähinnä työttömille työnhakijoille. Siten paitsi turvapaikanhakijat, myös monet lapsen kanssa kotona olevat äiditkään eivät pääse työvoimapoliittisten kotouttamistoimenpiteiden piiriin. Tällä tavoin suomalaisen yhteiskunnan rakenteet siis sulkevat maahanmuuttajanaisia työelämän ulkopuolelle. Maahanmuuttajataustaisista työikäisistä naisista vain n. 40 % on työelämässä, kun taas suomalaistaustaisista työssä käy runsas 70%.
Kielitaidon puute, alhainen koulutustaso ja syrjintä työmarkkinoilla selittävät osaltaan maahanmuuttajataustaisten naisten matalaa työllisyysastetta. Samaan aikaan eroa voi olla myös ajattelutavoissa. Kotona lapsiaan hoitava perheenäiti ei välttämättä edes ajattele töihin menemistä. Sen sijaan hän saattaa mieltää työkseen ja tärkeimmäksi tehtäväkseen lastensa kasvattamisen. Maahanmuuttajataustaisille kotiäideille tehdyssä kyselyssä äideiltä tiedusteltiin heidän omia unelmiaan. Kaikkien vastanneiden unelmat liittyivät heidän lapsiinsa - että lapset saisivat hyvän koulutuksen, uran ja tulevaisuuden. Kukaan naisista ei unelmoinut asioita itselleen.
Satavuotiaan TSL:n tavoitteena on edistää demokratiaa, sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta yhteiskunnassa ja työelämässä. Näiden arvojen sisältöä on punnittava tarkkaan. Olosuhteet ja yhteiskunnat, joista tänne muutetaan, heijastuvat tulijoiden arvomaailmaan ja käsityksiin omasta asemastaan, työelämästä ja sukupuolirooleista. Naiset kaikkialla maailmassa tekevät työtä, paljon työtä. Arvomaailmasta riippuu, minkä kukin sitten lukee ”oikeaksi” työksi.
TSL:ssä käynnissä olevan Ote työhön -hankkeen vertaisryhmissä pitkään pois työelämästä olleet maahanmuuttajat saavat tietoa suomalaisesta työelämästä, työpaikkakulttuurista ja työelämän pelisäännöistä. Työelämäohjaajien kanssa he saavat harjoitusta työhön hakeutumisessa ja suomen kielessä. Ohjaajat myös auttavat ryhmäläisiä kohti työelämää tai koulutusta, ja heille tarjotaan mahdollisuutta hakea työkokeiluun työnantajayhteistyökumppaniemme työpaikoille.
Osalla vertaisryhmiimme osallistuvista maahan muuttaneista naisista on vuosien oleskelun jälkeenkin edelleen puutteellinen suomen kielen taito ja alhainen koulutustaso, eivätkä kaikki aina muutoinkaan ole valmiita kokopäiväiseen palkkatyöhön. Heidän on kuitenkin tärkeää tietää, että heillä halutessaan on oikeus ja mahdollisuuksia osallistua työelämään.
Vertaisryhmissä saatu tieto ja tuki, sekä omien kykyjen ja taitojen tunnistaminen parantavat työllistymisvalmiuksia ja vahvistavat osallisuutta yhteiskunnastamme.
Lukuvinkkejä:
Working Together: Skills and Labour Market Integration of Immigrants and their Children in Finland
Miksi maahanmuuttajanainen ei ole töissä? Maryan Jamalla on siihen vastaus